Geopoliittiset jännitteet, taloudellinen epävarmuus, teknologinen murros ja työn merkityksen uudelleenmäärittely ovat tehneet johtamisesta aiempaa vaativampaa. Tässä toimintaympäristössä kilpailuetu syntyy yhä enemmän siitä, miten johtajat toimivat paineessa, tekevät päätöksiä epäselvässä tilanteessa, vaikuttavat muihin ja saavat ihmiset mukaansa.
Menestyvät organisaatiot rekrytoivat johtajia, jotka yhdistävät:
• inhimillisyyden ja tuloksellisuuden
• merkityksellisyyden, arvot ja liiketoiminnan
• datan, tekoälyn ja harkinnan
• oppimiskyvyn, resilienssin ja muutoskestävyyden
• monimuotoisuuden ja inklusiivisuuden
Siksi myös johdon rekrytoinnin on elettävä ajassa: pelkkä kokemus tai ansioluettelo ei enää kerro riittävästi siitä, kuka todella onnistuu johtajana, vaan on ymmärrettävä johtajakandidaattien johtamisen toimintamallit sekä niiden joustavuus syvällisesti.
Viisi trendiä, jotka muokkaavat johtajuutta – ja suorahakua:
1) Empaattinen, ihmiskeskeinen johtajuus
• Johtamisen kannalta: Kyky luoda psykologista turvallisuutta, kuuntelu ja tunneäly eivät ole “pehmeitä lisäominaisuuksia”, vaan suoraan suoriutumista, sitoutumista ja uudistumista mahdollistavia johtamistekoja
• Johdon rekrytoinnissa: Arviointi siirtyy pelkistä tuloksista käyttäytymiseen: strukturoitu kompetenssihaastattelu ja psykometriset menetelmät (esim. stressikäyttäytyminen) nostetaan yhtä painaviksi kuin meriitit.
2) Merkityksellisyys ja arvopohjainen johtajuus
• Johtamisen kannalta: Johtaja luo aitoa liiketoiminnan merkityksellisyyttä, jossa strategia konkretisoituu arvoiksi ja valinnoiksi arjessa. Johtajan uskottavuus syntyy siitä, että päätöksenteko kestää myös paineen, ristiriidat ja sidosryhmien odotukset. Johtaja toimii autenttisesti, johdonmukaisesti ja vastuullisesti.
• Johdon rekrytoinnissa: Motivaatiota ja arvokompassia testataan tarkoituksella: miksi-kysymykset ja kulttuurinen sopivuus (ei samanlaisuus!) nostetaan keskiöön – onko johtaja luomassa tai vahvistamassa haluttua organisaation arvopohjaa.
3) Tekoälyn hyödyntäminen, mutta ihminen ohjaksissa
• Johtamisen kannalta: Johtajan työ muuttuu nyt erittäin nopeasti: data ja AI tukevat päätöksentekoa, mutta vastuu, eettinen harkinta ja kokonaisuuden tulkinta eivät ulkoistu. Kyky nähdä vinoumat ja yhdistää tekoälyn tuottama data ihmisymmärrykseen, sekä kyky valjastaa organisaatio ajattelemaan ’boxin ulkopuolelta’, miten tekoäly muokkaa liiketoimintaa ja tuottaa lisäarvoa, erottaa parhaat johtajat muista.
• Johdon rekrytoinnissa: Digitaalinen lukutaito, analyyttisyys ja kyky ’yhdistää pisteet uudella tavalla’ muuttuvat perustaidoksi: arvioidaan kykyä haastaa dataa harkiten sekä luoda uusia liiketoimintamalleja.
4) Oppimiskyky, ketteryys ja resilienssi
• Johtamisen kannalta: Epävarmuus on muuttunut pysyväksi olotilaksi. Siksi johtajuus on yhä enemmän kykyä oppia nopeasti, muuttaa suuntaa ilman hätiköityjä päätöksiä ja rakentaa organisaatiolle muutoskestävyyttä – samalla pitäen arjen suorituskyky kunnossa.
• Johdon rekrytoinnissa: “Potentiaali” operationalisoidaan: etsitään näyttöä siitä, miten kandidaatti on oppinut uutta, muuttanut ajatteluaan, käsitellyt epäonnistumisia ja johtanut kriiseissä.
5) Monimuotoisuus ja inklusiivinen johtaminen
• Johtamisen kannalta: Monimuotoisuus tuo päätöksentekoon kognitiivista voimaa – mutta hyödyt syntyvät vasta, kun johtaja osaa rakentaa yhteenkuuluvuuden ja varmistaa, että eri näkökulmat oikeasti vaikuttavat päätöksentekoon.
• Johdon rekrytoinnissa: Hakustrategia ja arviointi muuttuvat: laajempi kandidaattipooli (myös “ei-perinteiset” profiilit), strukturoitu arviointi vinoumien vähentämiseksi sekä näytöt inklusiivisista johtamisteoista ovat keskeinen osa arviointia.
Menestyvät organisaatiot tekevät rekrytoinnista kilpailuedun
Parhaat organisaatiot eivät etsi yhtä johtajatyyppiä, vaan johtajia, jotka osaavat yhdistää edellä mainitut tekijät. Tämä näkyy myös rekrytointiprosessissa: valintakriteerit määritellään huomioiden miltä hyvä johtaminen näyttää arjessa mainittujen tekijöiden osalta (ei pelkästään tavoitteina, jotka toki ovat edelleen tärkeitä), arviointi tehdään monimenetelmällisesti ja päätös perustuu näyttöön siitä, miten johtaja toimii todellisissa, ristiriitaisissa ja muuttuvissa tilanteissa.