Yhtiön sisältä, hallituksesta vai kokonaan ulkopuolelta?
Joka toinen Helsingin pörssin päälistayhtiön toimitusjohtaja on noussut tehtävään yhtiön sisältä. Hallituksesta tehtävään on siirtynyt 11 %, ja yhtiön ulkopuolelta on nimitetty 39 % toimitusjohtajista.
Kokonaisluvut eivät kuitenkaan kerro koko kuvaa. Nimityspolut vaihtelevat yhtiön koon mukaan, ja myös yksittäisen yhtiön tilanne vaikuttaa siihen, mistä sopivin seuraaja löytyy. Siksi toimitusjohtajahaku ei ala ehdokkaiden nimistä vaan siitä, millaista johtamista yhtiö seuraavaksi tarvitsee.
Sisäinen vai ulkoinen valinta?
Sisäinen ehdokas tuntee usein liiketoiminnan, organisaation ja sen toimintatavat. Ulkopuolinen ehdokas voi puolestaan tuoda kokemusta, jota yhtiöstä ei vielä löydy, esimerkiksi kansainvälistymisestä, yritysostoista tai aiempaa suuremman liiketoiminnan johtamisesta.
Ulkopuoliset nimitykset olivat yleisimpiä mid cap -yhtiöissä: niiden osuus oli 50 %, kun large cap -yhtiöissä vastaava luku oli 34 % ja small cap -yhtiöissä 32 %. Tutkimus ei kerro nimitysten perusteita, mutta havainto muistuttaa siitä, että erilaiset tilanteet voivat edellyttää erilaista kokemusta.
Hallituksesta toimitusjohtajaksi siirtyminen on oma erityistilanteensa. Jos hallituksen jäsen on kiinnostunut tehtävästä, prosessin riippumattomuuden, selkeän roolijaon ja tasapuolisen arvioinnin merkitys korostuu. Lopulta ratkaisevaa ei kuitenkaan ole se, mistä ehdokas tulee. Olennaista on, kuinka hyvin hänen näyttönsä ja valmiutensa vastaavat yhtiön tulevan vaiheen tarpeita.
Tie toimitusjohtajaksi on kapea
Tutkimuksen perusteella toimitusjohtajapooli on joiltakin osin varsin kapea. Naisten osuus toimitusjohtajista oli vain 8 %, ja yhdestätoista naistoimitusjohtajasta kahdeksan oli noussut tehtävään yhtiön operatiivisen organisaation sisältä.
Naistoimitusjohtajien määrä on pieni, joten havainnosta ei voi tehdä pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Havainto nostaa silti esiin organisaation sisällä kertyneiden näyttöjen ja tunnettuuden merkityksen. Samalla katse kääntyy toimitusjohtajavalintaa edeltäviin uravaiheisiin. Jos toimitusjohtajalta edellytetään vahvaa liiketoiminta- ja tulosvastuukokemusta, olennaista on myös se, ketkä pääsevät uransa aikana tätä kokemusta kartuttamaan.
Kansainvälisyys laajentaa näkymää
Joka viides Helsingin pörssin päälistayhtiön toimitusjohtaja oli ei-suomalainen, mutta yhtiön koolla oli suuri merkitys. Large cap -yhtiöissä osuus oli 44 %, kun small cap -yhtiöissä se jäi 9 %:iin.
Kansainvälisyydessä näkyi kiinnostava yhteys hallituksen ja toimitusjohtajan välillä. Yhtiöissä, joissa hallitus koostui kokonaan suomalaisista jäsenistä, myös toimitusjohtaja oli aina suomalainen. Kun hallituksen puheenjohtaja oli ei-suomalainen, lähes kolmessa yhtiössä neljästä myös toimitusjohtaja oli ei-suomalainen.
Tutkimuksesta ei voi päätellä syy-seuraussuhdetta. Kansainvälinen liiketoiminta voi näkyä sekä hallituksen että toimitusjohtajan profiilissa. Havainto herättää kuitenkin kysymyksen siitä, kuinka laajalle johtajamarkkinalle ehdokaskartoitus käytännössä ulottuu.
Markkinakartoitus tuo vertailupohjan
Seuraajasuunnittelu auttaa tunnistamaan mahdollisia sisäisiä seuraajia ja rakentamaan vaihtoehtoja pitkällä aikavälillä. Kun toimitusjohtajan valinta tulee ajankohtaiseksi, tarvitaan kuitenkin myös näkymä oman organisaation ja tuttujen verkostojen ulkopuolelle.
Systemaattisen markkinakartoituksen arvo ei ole vain uusien nimien löytämisessä. Se auttaa myös arvioimaan, miten jo tunnistetut ehdokkaat vertautuvat muuhun markkinaan samoilla kriteereillä. Samalla se voi tarkentaa käsitystä siitä, millaista kokemusta ja johtajuutta tehtävässä tarvitaan.
Seuraava toimitusjohtaja voi löytyä yhtiön sisältä, hallituksesta tai ulkopuolelta. Sen tietää vasta, kun vaihtoehtoja on etsitty riittävän laajasti ja arvioitu samoilla kriteereillä.
Tutkimuksesta
Avant Advisors tutki keväällä 2026 Helsingin pörssin päälistan 138. yhtiön hallituksia ja toimitusjohtajia sekä heidän taustojaan. Aineisto koottiin Nasdaqin ja yhtiöiden verkkosivuilta maalis-toukokuussa 2026.