Toimitusjohtajatausta korostuu edelleen puheenjohtajiksi valituilla. Keväällä 2026 julkaisemamme tutkimuksen mukaan kolmella neljästä Helsingin pörssin päälistayhtiöiden hallitusten puheenjohtajasta oli toimitusjohtajatausta. Samalla 58 % puheenjohtajapaikoista oli suomalaisilla toimitusjohtajataustaisilla miehillä. Naisia puheenjohtajista oli 11 %, vaikka naisten osuus kaikista hallituspaikoista oli jo 37 %. Luvut herättävät kysymyksen: tunnistetaanko tulevia puheenjohtajia riittävän laajasti erilaisista taustoista, ja voitaisiinko tulevia vaihtoehtoja alkaa rakentaa nykyistä aikaisemmin?
Toimitusjohtajakokemus antaa vahvan pohjan
Toimitusjohtajakokemuksen painottuminen puheenjohtajavalinnoissa on ymmärrettävää. Omakohtainen kokemus liiketoiminnan johtamisesta ja päätöksenteon paineista on arvokasta, kun puheenjohtaja arvioi yhtiön suuntaa ja toimii toimitusjohtajan keskustelukumppanina. Puheenjohtajan tehtävässä korostuu lisäksi kyky saada koko hallituksen osaaminen käyttöön, johtaa kokeneiden ja itsenäisten jäsenten keskustelua sekä rakentaa yhteistyötä erilaisten näkemysten välille. Nämä ovat valmiuksia, joita voi kertyä monenlaisissa tehtävissä.
Pörssiyhtiöiden toimitusjohtajien joukko on sukupuolen ja kansallisuuden näkökulmasta varsin yhtenäinen. Vaikka toimitusjohtajakokemusta kertyy myös listaamattomissa yhtiöissä, sen painottaminen puheenjohtajavalinnassa voi kaventaa ehdokasjoukkoa jo lähtökohtaisesti. Samalla vaarana on, että muissa tehtävissä kertynyt, puheenjohtajuuden kannalta relevantti osaaminen jää tunnistamatta. Siksi ehdokkaita kannattaa arvioida tehtävänimikettä laajemmin: millaiset kokemukset ja näytöt kertovat valmiudesta johtaa juuri kyseisen yhtiön hallitusta?
Mistä uusia vaihtoehtoja puheenjohtajuuteen?
Tutkimuksessamme noin kaksi kolmesta puheenjohtajasta oli päätoimeltaan hallitusammattilaisia. Tämä on luontevaa, sillä puheenjohtajan tehtävä edellyttää usein tavallista hallitusjäsenyyttä suurempaa ajankäyttöä. Lisäksi noin 40 % puheenjohtajapaikoista oli henkilöillä, jotka toimivat useamman päälistayhtiön hallituksessa. Kokeneiden hallitusosaajien kysyntä on ymmärrettävää, mutta myös käytettävyys ja ajankäyttö vaikuttavat siihen, kuinka laaja potentiaalinen ehdokasjoukko käytännössä on.
Myös hallinnointikoodi korostaa osaamistarpeiden ennakointia, riittävän laajaa ehdokaskartoitusta ja ehdokkaiden huolellista arviointia. Samoja periaatteita kannattaa soveltaa tuleviin puheenjohtajatarpeisiin. Olennaista on tunnistaa, millaiset kokemukset antavat edellytyksiä onnistua puheenjohtajana ja millaista osaamista mahdollisen ehdokkaan olisi vielä tarpeen kehittää.
Kevään 2027 hallitusvalintoja valmisteltaessa voidaan samalla katsoa muutaman vuoden päähän. Löytyykö nykyisestä hallituksesta mahdollisia tulevia puheenjohtajia? Entä voitaisiinko uusia jäseniä etsittäessä huomioida myös valmiudet myöhempään puheenjohtajuuteen? Kokemusta voi karttua esimerkiksi hallitustyössä, valiokuntavastuissa ja yhteistyössä nykyisen puheenjohtajan kanssa. Seuraajaa ei tarvitse nimetä vuosia etukäteen. Mahdollisia vaihtoehtoja kannattaa kuitenkin rakentaa hyvissä ajoin.